Täkst aw mooringer frasch



Mars (sümbool: ♂) as jü fiird planeet eefter Merkurius, Fenus än jü jard. Mars as huulew sü grut as jü jard än heet en teen atmosfiir än et jeeft is aw da biise marspoole.

En bil foon mars, mååged ma di Hubble teleskoop.

Äinschape

Bewerke

Mars heet en teen atmosfiir. Jüheer atmosfiir bestoont for 95% üt kooledioxid än en lait üt stikstuf, argoon, sörstuf, än oudere bestånddiile. Et jeeft ünlike säsonge (isbiling aw da nord- än söödpoole).

  • Umluupboon: iinj iir än 322 deege.
  • Oufstånd bit jü san: 227,92 milion km.
  • Döörsnit temperatuur: Amenbai −55 °C, am di äkwatoor koon et likewälj 20 °C wårde.
  • Äkwatoordöörsnit: 6.794 km.
  • Rotasjoonperioode: 24 stüne än 37 minuute.

Mars heet twäär moune: Phobos än Deimos.

Forsching

Bewerke

Da ameerikaanisch Viking-sonde köön niinj organisch laawen eefterwise. Önj 1996/97 lönjiet jü sonde 'Mars Pathfinder' aw Mars. Sunt 1997 kjart jü sonde 'Mars Global Surveyor' trinam Mars. Önj 2002 wörd wååder fünen büte da biise poole foon Mars.

Kiik uk deer

Bewerke
  Commons: Mars – Soomling foon bile än filme