Histoori foon Nordfraschlönj
 Täkst aw mooringer frasch
|
Jü histoori foon Nordfraschlönj as politisch iinjhäid begant eentlik jarst ma e krisreform foon 1970, iir bestöö uler poliitisch iinjhäidlik lönj. Bit tu dåt iir 1864 wus jü histoori foont gebiit as pårt foont Härtochduum Slaswik nåår ma jü foon dåt Kiningrik Dånmark ferbünen. Tidwise ööweden uk dan da Neederlönsche gruten influs üt, ouers mååst bloot önj da mjarschgebiite.
Forhistoori
BewerkeStiinjtid än Bronsetid
BewerkeApårtie aw e Salring gååst, ouers uk aw dåt fååstlönj ferrädje tålrike grutstiinjgrääwde än ferschilie latjfanste eedere kolonisasjoon. Önj e jungstiinjtid wus apårtie dåt intwasche döör di steegende heefspäägel foon dåt fååstlönj oufskjard Sal tacht kolonisiirt.
Önj e Bronsetid profitiird Nordfraschlönj foon e hoonel. En wichtie hoonelswoore wus dåt reef, weerfor Nordfraschlönj wälj en sliik monopool häi. Rike grääftgoowe aw e ailönje spreege for en grut wäljstånd foon tu manst di boowenlååge, en wid önjtwikled kultuur än goue hoonwark-produkte. Sügoor luksus-diile foon e sööd-tjüsch Hallstattkultuur fünen harn wäi bit tu Oomram. Da schuchtere inboogere laaweden foon jare eekre än jare tjüch.
Stäljtid
BewerkeJü stäljtid begand önj Nordoiroopa duusend iir lääser as önj e fordere ooriänt. Dåt stälj wörd ma heelp foon hooltkoole üt moorstälj wünen, dåt tum biispel aw e Stolbärj forkamt.
Tu jü tid, foon 500 f. Kr. ouf köm dåt norden mör än mör önj en kulturäl isolasjoon. Di hoonel höl ap, dåt hiinjere wääder än da huugere stormflödje twüng da manschne än wånder ouf foon e mjarschgebiite (ferglik da tooche foon Kimbre án Teutone).
Önj e Följkewånringstid köm dåt tu en wider önjtföljking. Huum koon deerfoon ütgunge, dåt jütids da inboogere foon Nordfraschlönj tuhuupe ma da Angele eefter Änglönj silden. Aw arken fål fant huum üt dåt 6. än 7. iirhunert niinj klåår sääkerde ouerblaawens.
Kolonisasjoon döör Friiske än Jüüte än ferbininge ma Dånmark
Bewerke
Foon amentrant 700 ouf kömen Friiske ouer e Weestsiie da Nordfriiske aw e gååstailönje Sal, Oomram än Feer än önj hu gååstgebiite önj e Wiringhiird än Ääderstää tu boogsaten. Wat lääder, amänbai dåt iir 1100, tuuchen dan ålwi Friiske eefter Nordfraschlönj, dåtheer tooch tut mååst manschnelääsi mjarschlönj twasche Eider än Widou (Wiedau)[1]. Deerüt lätj ham uk dåt grut ferschääl twasche di spräke foon dadeere ailönje än et fååstewåål ferklååre.
Da gååstgebiite wjarn sunt e tid foon e följkewånring döör di as Jüüten benåmde dånsche ståm kolonisiird wörden. Fanste da aw nååre ferbininge önj dåt kärngebiit foon da Friiske bai e Rhiinmüning än aw friiske kolonisasjoon foon Nordfraschlönj haanewise, ståme üt dät 8. iirhunert än kaame forålem foon da gååstailönje än Ääderstää. Da kwäle wise for jüdeer tid tålrike kontakte twasche Friiske än Dånsche üt, lätje ouers ai wat naus deer ouer tu waasen füünj, dåt deerma uk inboogere foon Nordfriislönj miinjd san.
Am 1100 wide ham da kolonisasjoonsspoore dütlik üt än belinge uk grutere gebiite foon di kris foon diling. Äämboor striidjen maning Friiske ma da dånsche kininge. Ju jarst urkundlik mälding foon da Nordfrasche gungt aw dåt iir 1200 tubääg as Saxo Grammaticus en ütfjarlik beschriwing foon dåt sü nåmd “Latjfriislönj” schriif. Jüdeer häi tu douen ma di strid twasche di dånsche kining Sven II. än san iinjkining Knut. Da Friiske stipeden Knut än bageden sööderlik foon Hüsem en borj, wat Sven ouers bestorme köö.
Da näiste iirhunerte wjarn foon tuhuupeuugen än strid kåntiikned. Wilert Friiske önj et dånsch heer tiinden än tum biispel Waldemar II. önj e 1227 ferlääsen Slåcht bai Bornhöved iinj eHolsteener än Hansestäägne stipeden, jäif et tålrike stride am stüüre än oufgoowe. Da Friiske seelew häin jam as fri foon Dånmark sänj. Da hiirde, weer bloot frasche boogeden, wörden önjt madelåler tu e Ütlönje tuhuupeslin än häin ma ju soowenhiirdebeliiwing en äin friisk rucht. Önj da hiirde aw e gååst, weer uk Jüüte boogedem, jüld widerhaane dåt Jütisch rucht.
Önj dåt 13. iirhunert wus Nordfriislönj önj e ferglik ma oudere lönje wat rik. Da Friiske bedriifen dikbäg än loonbedrif. Ouers rik wörden's for ålem döör sålt. Dåt wörd wünen döör dåt ferbrånen foon såltiidj. Sü räigled ål dåt Slaswiker stäärucht foon 1150 di infåårtool aw sålt üt da Ütlönje.
Sunt dåt 14. iirhunert wörd dåt kliima wider hiinjer, wat jü sünhäid foon da manschne lise leet. Sü wörden wälj uk da dike ai mör sü gödj pååsed. Ås dan 1362 en grut flödj köm, jü “Manndränke”, ging foole lönj ferlääsen, forålem weer dåt lönj döör iidjgreewen ferswåked wus. Sü ferswün uk en grut diilj foon dåt Ailönj Strönj.
Inwånring üt da Neederlönje
Bewerke
En bedjüsen inwånringswoog üt da Neederlönje schaid twasche jü reformasjoon än dåt iinje foon di dorti-iiri krich. Da Neederlönje wörden önj jü tid en grut måcht aw e siie foon e hiile wråål. Da rike mjarschgrüne foon e slaswik-holsteensch weestküst lookeden hoonlere än koloniste an. Deertu ferleeten maning Neederlönjere jare hiimstoun, ouerdåt's am jare luuwe deer ai mör laawe köön. Önj Slaswik-Holsteen wörden jam rümhartede toleransedikte erleet; di krich seelew ströifede dåt lönj mån. Aw Nordströnj leeten jam katoulsche dil, aw Ääderstää mennonite (dööpere) än önj dåt nai grünläide Fräärstää aw e sid bai da jarstnååmde floose for ålem remonstrante.
Da Neederlönjere broochten foole tächnische innowasjoone ma jam. Ja rewolusjoniirden liküt dikbäg än önjtwåådering än måågeden sü wide loonschape wi beboogboor än tu dåt loonbedrif gåågenful. Ja fjarden ma bedjüsene ökonoomische fülie ju säisproduksjoon önj gruten stiil in. Tidwise hätj et, dåt aw dåt huulewailönj Ääderstää jäif dåt mör silwer ås stälj än huum schölj deer ma göljen knif än fork foon göljene talere ääse. Hoodgrün deerfor wjarn da trii miljoone pün säis, da önj dåt 17. iirhunert önj goue iirnge Ääderstää ouer di huuwen foon Taning ferleeten.
Di hüstüüp foon e haubärj än da holönjermeelen ståme üt da Neederlönje. Uk ma da Neederlönjere kömen da grünlååge foon ål da modärne siidike: da schrååde wörden wääsentlik flåcher än büüdjen sü bääder schööl iinj dikbräke. Da unerkånte wörden döör strai sääkerd än ai mör döör hoolt.
Nordfriislönj wårt diilj foon Preusen
BewerkeSlaswik wus en dånsch härtochduum, wilt dåt tjüsch härtochduum Holstiinj uk uner e kining foon Dånmark stöö. Eefter 1815 köm Holstiinj tu dåt Tjüsch Bün, mån da Dånsche fäigeden da biise härtochduume tuhuupe än ferläiden jü ferwålting eefter Kopenhuuwen.
As önjt 19.iirhunert nasjonååle toochte önj Tjüschlönj wiiken wörden, wälj Slaswik-Holsteen as en feriind regjoon tu dåt feriind Tjüschlönj hiire. En Dånsch bewääging deeriinj bestöö deeraw, dåt Slaswik åltens tu Dånmark hiird häi än deer en pårt foon wårde schölj. Da nasjonååle ferschääle fjarden önj e märts 1848 tu en ääm rewolusjoon foon da tjüsche beboogere önj da härtochduume än sü bit 1850 tu e krich twasche Dånmark än Preusen. 1864 köm dan di Tjüsch-Dånsche krich, weer da Dånsche foon Ååstenrik än Preusen sloin wörden.
Eefter e ferdråch foon Wien (oktoober 1864) moost Danmårk Slaswig än Holsteen oufdüünj tu da Tjüsche, eeftert tu Preusen. Jü ferwålting bai e weestküste nördlik foon e Ääder wörd ferdiiljd önj da krise Ääderstää, Hüsem än Tuner.
Republiik fon Weimar
BewerkeEefter e jarst wråålkrich jäif et in dåt iir 1920 en följksoufstiming ouer jü gebiitstuhiirihäid foon da nordlike än madlere diile foon Slaswik. Ås resultoot wörd e kris Tuner diild än dåt nordlik hoodpårt köm eefter Dånmark. Söödtuner bliif bai Slaswik-Holstiinj, jüst sü ås dåt latj nordlik hooddiilj foon e kris Hüsem, weerönj oufstimd wörd.
Jü Lönjföljkbewääging wus karakteristisch for dåt poliitisch kliima iinje 1920er iirnge.
Nordfriislönj wus äiwen ås dåt hiilj loonlik Slaswik-Holstiinj sunt began foon da 1930er iirnge en huuchbörj fon jü NSDAP. Jü Blöd- än grün-ideologii foon da Nasjonåålsosjåliste spräk da loonsmååns önj. Ål önj da leeste frie woole foon jü Weimarer republiik füng jü NSDAP heer wid ouerdöörsnitlike woolresultoote.
| Wool | Söödtuner | Hüsem | Ääderstää | Slaswik-Holstiinj | Tjüsch rik |
|---|---|---|---|---|---|
| 1930 | 25,3% | 36,8% | 34,0% | 27,0% | 18,3% |
| 1932 (I) | 64,5% | 68,6% | 60,2% | 51,0% | 37,4% |
| 1932 (II) | 68,2% | 63,2% | 56,9% | 46,7% | 33,1% |
| 1933 | 73,5% | 68,5% | 63,2% | 53,3% | 43,9% |
Sii uk
BewerkeSuuse
Bewerke- ↑ Nordfriesischer Verein. Archiwiaret faan det originool di 13. Oktuuber 2010. Ufrepen di 17. Febrewoore 2010.
|
Didiar artiikel as di 11. September 2011 uun det list faan auer a miaten gud artiikler apnimen wurden. Uun uugenblak jaft at diar 6 faan. |