Neederlönje
 Täkst aw mooringer frasch
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Da Neederlönje (aw Tjüsch: Niederlande, aw Weestfrasch: Nederlân, aw Neederlönjsch: Nederland) as en lönj önj Weest-Euroopa. Jü hoodstää as Amsterdam än jü kining foon dåt kiningrik as sunt 2013 Willem-Alexander.
Geografii
BewerkeDi huuchste bärj foon dåt lönj as di Vaalserbärj (323 m). Da grutste struume foon da Neederlönje san jü Maas, di Rhin, jü Schelde, ju Waal än jü IJssel.
Da Nederlönje wårde begränsed foon:
- jü Weestsiie önj dåt norden än weesten,
- Tjüschlönj önj dåt ååsten,
- Belgien önj dåt sööden.
Histoori
BewerkeSunt 1581 bilede Holönj tuhuupe ma (Weest-) Fraschlönj (Fryslân), Groningen, Siilönj, Utrecht, Gelderlönj än Overijssel jü föderåål republiik foon da soowen prowintse (da Nederlönje). Da oudere - Drente önj dåt ååsten än Nord-Braband än Limborj önj dåt sööden, hingeden deer en lait ås äinduum bai.
Önj dåt soowentäinst iirhunert köm jü republiik döör hoonel tu en grut rikduum än wus deerdöör aw en was tid jü jarst grutmåcht foon e wråål, jü grute koloniie häi önj Ååst-Indien än latjere önj Afrikaa un Ameerika (New York wus grünläid ås Nai Amsterdam). Jü republiik wörd ferwålted foon en stäädehüüljer (stadhouder), di foon da provintse kiisd wörd. Dåt wus dan åltens en prins foon Oranien.
Önj dåt oochtäinst iirhunert wus dåt åles forbai än wörd dåt åltens mör tu en latj lönj, dåt tuleest 1795 foon da Frånsche äroobred wörd. Deer wus dåt forbai ma föderalismus än åle prowintse wörden uner Den Haag broocht. Sü ferlüüs Weestfraschlönj dan sin frihäid. Holönj wörd uk nuch önj tou diile kliiwed (Nord- än Söödholönj) än sü jäif dåt eeftert alwen provintse.
Ås 1813 da Frånsche foon di alians sloin wörden wjarn, köm di leeste stäädehüüljer wi än wörd 1815 tu kining ütbiiljked. Man di föderalismus köm ai wi än ouers ås önj Tjüschlönj än da mååste oudere lönje hääwe prowintse än gemiinde bål ninte tu seeden. Da mönje uk bål niinj äine stüüre hääwe.
Jarst 1985 köm jü tweelewte prowints Flevolönj deertu, jü bestoont üt diile foon di önjdikede Söödersiie twasche Holönj än Weestfraschlönj.
Prowintse
Bewerke
Da 12 prowintse foon da Neederlönje.[3]
| Prowints | Rang fläche |
Rang önjb. |
Fläche km² |
Anteil % |
Önjboogertål (2023) |
Hoodstää |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Drente | 9 | 10 | 2.680 | 6,5 | 502.000 | Assen |
| Flevolönj | 10 | 11 | 2.412 | 5,8 | 445.000 | Lelystääd |
| Gelderlönj | 2 | 4 | 5.136 | 12,4 | 2.134.000 | Arnhiim |
| Groningen | 7 | 9 | 2.955 | 7,1 | 596.000 | Groningen |
| Limborj | 11 | 7 | 2.210 | 5,3 | 1.128.000 | Maastricht |
| Nord-Braband | 3 | 3 | 5.082 | 12,2 | 2.626.000 | 's-Hertogenbosch |
| Nordholönj | 4 | 2 | 4.092 | 9,9 | 2.953.000 | Haarlem |
| Overijssel | 5 | 6 | 3.421 | 8,2 | 1.184.000 | Zwolle |
| Siilönj | 8 | 12 | 2.933 | 7,1 | 391.000 | Middelburg |
| Söödholönj | 6 | 1 | 3.308 | 8,0 | 3.805.000 | Den Haag |
| Utrecht | 12 | 5 | 1.560 | 3,8 | 1.388.000 | Utrecht |
| Weestfraschlönj | 1 | 8 | 5.753 | 13,8 | 660.000 | Ljouwert |
| 41.543 | 100 | 17.811.000 | ||||
Stääse
BewerkeÖkonomii
BewerkeDåt Brutoinlönjsprodukt pro hood wus $39.000 önj 2007. Önj 2007 wus 2% foon e hiilj ökonomii loonbedrif, 24,4% industrii än 73,6% tiinjste.
Sii uk
BewerkeKwäle
Bewerke- ↑ Statistieken Nederland, AlleCijfers.nl
- ↑ Bevolkingsontwikkeling; maand en jaar, CBS StatLine
- ↑ Provincies in cijfers, AlleCijfers.nl
Ååstenrik |
Albaanien |
.svg){kind=small}
Bälgien |
Bulgaarien |
Dånmark |
Estlönj |
.svg){kind=small}
Feriind Kiningrik |
Finlönj |
Frånkrik |
Griikenlönj |
Republiik Irlönj |
Islönj |
Itaalien |
Letlönj |
Litauen |
Luksemborj |
Malta |
Neederlönje |
Norweegen |
Poolen |
Portugal |
Rumäänien |
Ruslönj |
Slowakäi |
Swaits |
Swärik |
Sloweenien |
Spaanien |
Tjüschlönj |
Tschechien |
Ungarn ...än oudere lönje