Tekst üüb Öömrang

Fuula (uk Fulfulde, Ful, Fulbe, Fula/Fulani, Peul) as en spriak faan di atlantisk twiig faan a Niger-Kongo spriaken. Uun't uasten sai's Ful of Fulfulde, uun't waasten Poular of Pulaar.

Fuula (Fulfulde, Ful, Fula, Fulani, Peul, Poular/Pulaar)

Snaaket uun

Mauretaanien, Senegal, Maali, Guinea, Burkiina Faaso, Niiger, Nigeeria, Kamerun, Gambia

steedenwiis uk uun:
Tschad, Sierra Leone, Beniin, Guinea-Bissau, Sudaan, Madelaafrikoons Republiik, Elfenbianküst, Ghaana, Toogo

Spreegern 13–25 miljuunen
Wedenskapelk
iindialang
Amtelk Stant
Amtspriak faan NigeeriaNigeeria Nigeeria (regional)
Üüb en ööder oord gudkäänd uun: Natjunaalspriak uun
Burkiina FaasoBurkiina Faaso Burkiina Faaso
GuineaGuinea Guinea
SeenegalSeenegal Seenegal
NiigerNiiger Niiger
MauretaanienMauretaanien Mauretaanien
GambiaGambia Gambia
Spriak-Ufkörtang
ISO 639-1:

ff

ISO 639-2:

ful

Hat as nai mä Wolof.

Spriakwiisen

Bewerke
  • Fuula (Fula, Fulfulde, Fulani, Pulaar, Peul) (18 miljuun spreegern, 22 miljuun mä tuliarden)
    • Uast-Fuula
      • Zentraal-Uast-Niger-Fuula (0,5 miljuunen)
      • Waast-Niger-Burkina-Faso-Fuula (1,2)
        Spriakwiisen: Barani, Gawobe, Gourmantche, Jelgooij, Liptaako, Bogande, Gelaajo, Seeba-Yaga, Dallol-Boso, Bitinkore
      • Nigeriaans Fuula (8,0)
        Spriakwiisen: Kano-Katsina, Bororo, Sokoto
      • Adamaua-Fuula (uun Kamerun) (1,0)
        Spriakwiisen: Maroua, Garoua, Ngaonder, Kanmbarire, Bilkiri
      • Bagirmi-Fuula (uun Tschad) (0,2)
    • Waast-Fuula
      • Borgu (Benin-Togo) (0,35)
      • Maasina-Fuula (uun Maali) (1,0)
        Spriakwiisen: Maasina, Douenza, Seeno
      • Fuuta Jalon (Guinea, Maali) (3,0)
        Spriakwiisen: Kebu Fula, Fula Peta
      • Pulaar (Senegal, Mauretanien, Gambia) (3,0)
        Spriakwiisen: Tukulor, Futa Tooro = Jeeri, Fulacunda


Luke uk diar

Bewerke