Fuula
(Widjerfeerd faan Fulfulde)
Tekst üüb Öömrang |
Fuula (uk Fulfulde, Ful, Fulbe, Fula/Fulani, Peul) as en spriak faan di atlantisk twiig faan a Niger-Kongo spriaken. Uun't uasten sai's Ful of Fulfulde, uun't waasten Poular of Pulaar.
Fuula (Fulfulde, Ful, Fula, Fulani, Peul, Poular/Pulaar) | ||
---|---|---|
Snaaket uun |
Mauretaanien, Senegal, Maali, Guinea, Burkiina Faaso, Niiger, Nigeeria, Kamerun, Gambia
steedenwiis uk uun: | |
Spreegern | 13–25 miljuunen | |
Wedenskapelk iindialang |
| |
Amtelk Stant | ||
Amtspriak faan | Nigeeria (regional) | |
Üüb en ööder oord gudkäänd uun: | Natjunaalspriak uun Burkiina Faaso Guinea Seenegal Niiger Mauretaanien Gambia | |
Spriak-Ufkörtang | ||
ISO 639-1: |
ff | |
ISO 639-2: |
ful |
Hat as nai mä Wolof.
Spriakwiisen
Bewerke- Fuula (Fula, Fulfulde, Fulani, Pulaar, Peul) (18 miljuun spreegern, 22 miljuun mä tuliarden)
- Uast-Fuula
- Zentraal-Uast-Niger-Fuula (0,5 miljuunen)
- Waast-Niger-Burkina-Faso-Fuula (1,2)
- Spriakwiisen: Barani, Gawobe, Gourmantche, Jelgooij, Liptaako, Bogande, Gelaajo, Seeba-Yaga, Dallol-Boso, Bitinkore
- Nigeriaans Fuula (8,0)
- Spriakwiisen: Kano-Katsina, Bororo, Sokoto
- Adamaua-Fuula (uun Kamerun) (1,0)
- Spriakwiisen: Maroua, Garoua, Ngaonder, Kanmbarire, Bilkiri
- Bagirmi-Fuula (uun Tschad) (0,2)
- Waast-Fuula
- Borgu (Benin-Togo) (0,35)
- Maasina-Fuula (uun Maali) (1,0)
- Spriakwiisen: Maasina, Douenza, Seeno
- Fuuta Jalon (Guinea, Maali) (3,0)
- Spriakwiisen: Kebu Fula, Fula Peta
- Pulaar (Senegal, Mauretanien, Gambia) (3,0)
- Spriakwiisen: Tukulor, Futa Tooro = Jeeri, Fulacunda
- Uast-Fuula