| Eegenskapen
|
|
|
| Algemian
|
| Nööm, Symbool, Numer
|
Kaalium, K, 19
|
| Seerie
|
Alkaalimetal
|
| Skööl, Periode, Blook
|
1, 4, s
|
| Klöör, Skak
|
salwern witj
|
| CAS-Numer
|
7440-09-7
|
| Uundial
|
2,41 %[1]
|
| Atomaar [2]
|
| Atoommase
|
39,0983(1)[3] u
|
| Atoomraadius (bereegent)
|
220 (243) pm
|
| Kovalent-Raadius
|
203 pm
|
| Van der Waals-Raadius
|
275 pm
|
| Elektroonen
|
[Ar] 4s1
|
| Energii
|
2,30 eV[4]
|
| 1. Ionisiarang
|
418,8 kJ/mol
|
| Füsikaalisk [2]
|
| Tustant
|
fääst
|
| Kristal
|
kuubisk
|
| Sachthaid
|
0,856 g/cm3 (20 °C)[5]
|
| Hardhaid
|
0,4
|
| Magnetismus
|
paramagneetisk (Χm = 5,7 · 10−6)[6]
|
| Smoltponkt
|
336,53 K (63,38 °C)
|
| Köögponkt
|
1047 K[7] K (774 °C)
|
| Molaar Rüm
|
45,94 · 10−6 m3/mol
|
| Dampwaremk
|
79,1 kJ/mol[7] kJ/mol
|
| Smoltwaremk
|
2,334 kJ/mol
|
| Faard faan a tuun
|
2000 m/s bi 293,15 K
|
| Waremk
|
757,8[1] J/(kg · K)
|
| Elektrisk struumfeerang
|
14,3 · 106 A/(V · m)
|
| Waremkfeerang
|
100 W/(m · K)
|
| Cheemisk [2]
|
| Oksidatsionstustant
|
−1, +1
|
| Oksiiden
|
K2O
|
| Sür of baasisk
|
stark baasisk
|
| Normoolpotentiaal
|
−2,931 V (K++ e− → K)[8]
|
| Elektronegatiwiteet
|
0,82 (Pauling-Skala)
|
| Isotoopen
|
| Isotoop
|
NH
|
t1/2
|
Aktiwiteet
|
Energii (MeV)
|
Produkt
| | 38K |
{syn.}
| 7,636 min | β+ | 2,17 | 38Ar |
| 39K |
93,26 %
|
stabiil |
| 40K |
0,012 %
| 1,277 · 109 a | β− | 1,311 | 40Ca | | ε | 1,505 | 40Ar | | β+ | 1,505 | 40Ar |
| 41K |
6,73 %
|
stabiil |
| 42K |
{syn.}
| 12,36 h | β− | 3,525 | 42Ca |
| 43K |
{syn.}
| 22,3 h | β− | 1,815 | 43Ca |
|
| Muar isotoopen bi List faan isotoopen
|
| NMR-Eegenskapen
|
|
|
Spin (I)
|
γ uun
rad·T−1·s−1
|
Er(1H)
|
fL bi
B = 4,7 T
uun MHz
|
| 39K
|
3/2
|
0+1,25006 · 107
|
5,1 · 10−4
|
009,3508
|
| 40K
|
4
|
0−1,554286 · 107
|
5,23 · 10−3
|
011,626
|
| 41K
|
3/2
|
0+0,68607 · 107
|
8,4 · 10−5
|
005,132
|
|
| Seekerhaid
|
|
|
| Miast wurd SI-ianhaiden brükt.
|
Kaalium (latiinsk, faan araabisk القلية, DMG al-qalya ‚plaantenääsk‘) as en cheemisk element mä det ufkörtang K an det atoomnumer 19.
Kaalium hiart tu a tjiin miast föörkemen elementen üüb a eerd. Hat komt uun flook mineraalen föör.
-
SIMS-spektrum faan Kaalium
-
Elektroonenskel
-
Rian Kaalium
-
Kaalium
Bi't köögin gongt föl Kaalium iinuun't köögweeder.
- ↑ 1,0 1,1 Harry H. Binder: Lexikon der chemischen Elemente. S. Hirzel Verlag, Stuttgart 1999, ISBN 3-7776-0736-3.
- ↑ A taalen för't infobox kem miast faan www.webelements.com (Kalium) .
- ↑ CIAAW, Standard Atomic Weights Revised 2013.
- ↑ Ludwig Bergmann, Clemens Schaefer, Rainer Kassing: Festkörper. (= Lehrbuch der Experimentalphysik. Band 6). 2. aplaag. De Gruyter, Berlin 2005, ISBN 3-11-017485-5, S. 361.
- ↑ N. N. Greenwood, A. Earnshaw: Chemie der Elemente. 1. aplaag. VCH, Weinheim 1988, ISBN 3-527-26169-9, S. 97.
- ↑ Robert C. Weast u. a. (Hrsg.): CRC Handbook of Chemistry and Physics. CRC (Chemical Rubber Publishing Company), Boca Raton 1990, ISBN 0-8493-0470-9, S. E-129 bit E-145. Wäärser uun g/mol an uun cgs-ianhaiden. Amreegent tu SI-wäärs.
- ↑ 7,0 7,1 Yiming Zhang, Julian R. G. Evans, Shoufeng Yang: Corrected Values for Boiling Points and Enthalpies of Vaporization of Elements in Handbooks. Uun: Journal of Chemical & Engineering Data. 56, 2011, S. 328–337, doi:10.1021/je1011086.
- ↑ (ütjden faan) David R. Lide: CRC Handbook of Chemistry and Physics. 90. aplaag. (uun't näät: 2010), CRC Press/Taylor and Francis, Boca Raton, FL, Electrochemical Series, S. 8-22.
- ↑ 9,0 9,1 Iindraanj tu Kalium uun't GESTIS-dootenbeenk faan't IFA, ufrepen di 1. August 2016 (mä JavaScript)
- ↑ Iindrach tu Potassium uun't Classification and Labelling Inventory faan't Europeesk Chemikaalienagentuur (ECHA), ufrepen di 1. August 2016.
- ↑ Aprikose getrocknet. www.ernaehrung.de. Ufrepen di 21. Oktuuber 2012.
Tekst üüb Öömrang
SIMS-spektrum faan Kaalium
Elektroonenskel
Rian Kaalium
Kaalium
Commonskategorii: Kaalium – Saamlang faan bilen of filmer